Rotaatiospektrofotometri T4

Huudi-Museon kokoelmat: Esine 1012,012 D
(Svobada-konserni)

Rotaatiospektrofotometri T4 on TEKNIK SVOPADA -yhtiön (1888 – 1972) kaasujen valoabsorption mittaamiseen valmistama, alunperin käsikäyttöinen laite. Laite on jalustoineen 60,96 cm korkea ja painaa noin 63 kilogrammaa. Jalusta, kuten laitteen sähköiset osatkin, näyttää olevan myöhempää tekoa. Laiteessa kerrotaan olevan messinkiä yli kahdentuhannenviidensadan vanhan markan arvosta.

PATENTOINTIMERKINTÄ
Huudi-museon hallussa olevasta ainoasta tiedossa olevasta toimivasta laitteesta löytyy patentointia koskeva merkintä “PAT FEB ’03”, josta voidaan olettaa laitteen valmistetun vuoden 1903 aikana tai sen jälkeen. Varhaisin kirjallinen merkintä tällä nimenomaisella laitteella suoritetusta mittaussessiosta on vasta lokakuulta 1923 (Romanov, Percy & Shelley, 1923).

VALONLÄHDE
T4:n luotilinssillä varustettu lievästi polarisoiva 7,33 Lumenin sähkökäyttöinen valonlähde on osista päätellen asennettu viisikymmentäluvulla korvaamaan aikaisempaa, auringon ja peilien avulla toiminutta valaisujärjestelmää. Tämä mahdollisti laitteen toiminnan säästä ja vuorokauden ajasta riippumatta. Se tosiseikka, että mittaukset voitiin sähköistyksen jälkeen suorittaa sisätiloissa ja piilossa ulkopuolisten uteliailta katseila ei liene täysin merkityksetön.

eteiskammio ja luotilinssi / kuva: Huudi-museon kokoelmat

RATASMEKANISMI
Rotaatiokammen valurautaisesta rattaasta on ketjuveto prisma-akseliin. Mekanismi on purettavissa puhdistusta ja huoltoa varten ja sen liikkuvien osien voitelu on perinteisesti tehty tavallisella normaalisuolaisella meijerivoilla; voi on härskiintymisen estämiseksi nykyisin kevyesti säteilytetty ja tietenkin denaturoitu. Mekanismissa käytetty ketju ei oleellisesti — edes hajun osalta! — eroa vuosisadan keskivaiheilla yleisesti käytössä olleista polkuryörän ketjuista.

Kampea käsin pyöritettäessä prisman optimaalisen rotaationopeuden on todettu vastaavan Juan D’Arienzon ja Jorge Valdezin Hasta siempre amor -tangon tempoa. Tämä on tuskin sattumaa, sillä TEKNIK SVOPADA -yhtiön insinööreistä ainakin King* ja Järvinen valmistuivat Instituto Tecnológico de Buenos Aires -oppilaitoksesta luokkansa priimuksina vuonna 1900. “El Rey del Compás”

ratasmekanismi / kuva: Huudi-museon kokoelmat

FOTOVAIPPA/SPEKTRIPINTA
Fotovaippa koostuu smartkid-tekniikalla tarkkuustyöstetystä bakeliittiytimestä johon on pinnoitettu 0,0005 metrin vahvuisella hopeakalvolla (999 ‰) spektripinta, josta absorptioviivat sekä spektrikuvio ovat selkeästi luettavissa.

fotovaipan rakenne / kuva: P. Gudun perikunta

Fotovaipan päälle voidaan asettaa valoherkkä filmisukka (400 ASA?), johon spektrikuvio voitiin valottaa myöhempää tarkastelua ja arkistointia varten.

KAASUN DISPERSIOJAKAUTUMA
Annostelu- ja syöttölaitteeseen tuotu kaasu siirtyy eteiskammioon (vihreä/c), josta se jakautuu (a ja b) alla olevan kaavion mukaisesti dispersiolusikkaan (keltainen) ja -palloon (oranssi). Input w1 vastaa output w2:ta lämpöhävikin h1 ollessa häviävän pieni.

Kaasun virtausta dispersiolusikan ja -pallon välillä säädetetään yksinkertaisella ja simppelillä käsikäyttöisellä manuaalisäätimellä. Säätö voidaan lyhyenkin harjoitteluperiodin jälkeen tehdä uskomattomalla, jopa 0,07 µPeterin tarkkudella käytännöllisesti katsoen ilman viivettä. Tämän toiminnan luotettava automatisoiminen on nykyisellä tekniikalla jollei mahdotonta, niin ainakin liian kallista.

säätö- ja sulkumekanismi / kuva: Huudi-museon kokoelmat

ANNOSTELU- JA SYÖTTÖLAITE
Tutkittavan kaasun annostelu- ja syöttölaitteena toimiva n.s. Svinhufvud-säiliö on valmistettu vanhasta höyrykoneen voitelusäiliöstä. Se vahvistettu kestämään aina 153 millibaarin painetta neliösenttiä kohden ja siihen on vaihdettu paremmin kuumuutta kestävät komposiittitiivisteet.

ROTAATIOPRISMA
Alkuperäinen rotaatioprisma on todennäköisesti viisikymmentäluvulla korvattu paremmalla. Uusi prisma on tarkkuushiottua ja jännitteetöntä kvartsilasia.

Prisman messinkijalustassa on kaiverrus josta käy ilmi prisman valmistuspaikka, aika: 22. 4.1947 ja tarkastajan nimi: Garl Magnusson.

Tarkastus on sisältänyt seuraavat osa-alueet:
• kulmat
• hionta
• sijoittelu
• massatasapaino

KAASUDISPERSIOPALLO
Lääninhallitukselta anottiin kolmena peräkkäisenä vuotena tuloksetta lupaa käyttää laimentamatonta huudikaasua rotaatiospetktrofotometrin kalibrointiin, maksullisissa demonstraatioissa ja sisäisesti. Myös sisä- ja maatalousministeriöt epäsivät erikois- ja poikkeusluvat vedoten terveyssyihin, terveeseen järkeen ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseen.
Tämän sivun animaatioissa on käytetty punajuurella värjättyä sinappikaasua (C4H8Cl2S).

Alla olevassa animaatiossa tulee erinomaisesti ilmi dispersiolusikan ja -pallon asema spektripinnan suhteen mittaus- ja valotustilanteessa.

animaatio: Moya Unikko , 2001
*Keijo Olavi King
• syntynyt: 26. 2. 1872 Monrepos, Viipuri, Suomi
• kuollut: 12. 9. 1945 Heideken, Turku, Suomi
• Viipurin tyttölyseo, 1899
• Instituto Tecnológico de Buenos Aires, 1900
• TEKNIK SVOPADA -yhtiön johtava insinööri 1902 – 1945