Kuudes elokuuta 1979 Coronation Street -sarjan jaksossa 1934 Gail ja Bert yhdistivät voimansa saattaakseen Ivyn ja Brianin yhteen, Boom Town Rats -yhtye inisi viikonpäivistä ja Kekkos-vainaalla oli vielä kaikki inuiitit iglussa.
Huhupuheet kertoivat kahdestatoista Vavanqo-lähettimestä.
Maailmalla oli tietenkin käynnissä jos jonkin sortin kränää ja älämölöä, mutta lintukotorauhamme oli rikkuuntumaton aina viisitoista yli kahteen iltapäivällä, jolloin Mynämäen Karjalan kylässä säpsähtivät hallintoalamaiset maanantaiapatiastaan kimakkaan vihellykseen ja ääneen, jota vielä tänä päivänä muistellaan häveliäästi kikatellen nimellä suuri tussahdus.
Samaan aikaan kunnan keskustassa Laurin koulun oppilaat palasivat hyvin ansaitulta välitunniltaan luokkaansa ja olivat tohkeissaan oppilaitoksen yli lentäneestä tuntemattomasta esineestä. Se oli syöksynyt kovaa vauhtia jonnekin Vihtamäen suuntaan ja sihissyt vihaisesti mennessään. Myöhemmin silminnäkijöitä ilmoittautui lisää: taksikuski Jouni ”Animal” Teerisalo Mietoisten Uhlusta sekä kauppatieteiden yo Gunilla Wikstedt-Mäsälä, joka tuolloin vielä pelasi sählyä piirimestaruustasolla.
Satakunnan puolelta asti tehtiin valituksia etelän suunnasta tulleesta savensekaisesta sateesta ja etsittiin vastuullisia korvaamaan asuin- ja talousrakennuksien seinä- ja ikkunapintojen puhdistuksista koituneet kulut sekä menetetty työaika.
Keskiviikkona 8.10.1979 uutisoi Wirmoset-lehti tapauksesta. Päätoimittaja Paapo J. Alamaunun kirjoittamassa artikkelissa haastateltiin silminnäkijöitä ja esitettiin arvioita esineen luonteesta; oliko se säähavaintopallo, meteoriitti, pallosalama vai kenties extraterrestiaali kulkupeli. Turun Sanomissa eikä Satakunnan Kansassa ei asiasta kirjoitettu.
Torstaina 9.10.1979 paikkakunnalle saapui kolmella valkoisella SAAB 900 -mallisella autolla 11 – 13 miehen vahvuinen joukko, joista osa ei heidän kanssaan asioineiden mukaan taitanut lainkaan suomea. Seuraavan kahden viikon ajan miehistä on lukuisia havaintoja kunnan pohjoisosan metsäteillä ja pellonpientareilla suorittamassa mittauksia ja kuvauksia.
Koska miesten arveltiin etsivän alkuviikolla alueelle pudonnutta esinettä, pääteltiin sen olevan jotain arvokasta ja kyläläiset päättivätkin perustaa etsintäpartioita löytääkseen pudokkaan ennen SAAB-miehiä.
Wirmoset-paikallislehden etusivu vuodelta 1979.
Tiistaina 23.10.1979 nuo outoa kieltä keskenään puhuneet miehet poistuivat paikkakunnalta yhtä salamyhkäisesti kuin olivat sinne saapuneetkin.
Kuntalaisten omat etsintäpartiot jatkoivat toimintaansa vielä lumen tuloon saakka. Keväällä suurin osa mukana olleista oli jo luovuttanut ja arveli ulkolaisten vieneen aarteen syksyllä mennessään.
…
Vuonna 2007 maanviljelijä Matti A. Suvakki (nimi muutettu) Mynämäen Piippolasta (kylän nimi muutettu) löysi ojaa peratessaan vahvasti hapettuneen metallipallon, jonka hän oitis arvasi 28 vuotta aikaisemmin yhdyskuntaa vaivanneeksi mysteeriesineeksi. Koska asia oli aikoinaan kiinnostanut neuvostoliittolaisiksikin arveltuja tahoja, päätti Matti A. Suvakki (nimi muutettu) toimittaa löytönsä suojelupoliisin Hirvensalon toimipisteeseen.
Viranomaiset eivät kuitenkaan innostuneet löydöstä ja kiistivät tietävänsä mitään vuoden 1979 tapahtumista millään paikkakunnalla.
Suojelupoliisin Hirvensalon toimipisteen parkkipaikalla sattumalta kioskmongoillut disponentti Petri Ruusunen kiinnitti huomiota maanviljelijä Matti A. Suvakin (nimi muutettu) sylissään pettyneenä kantamaan esineeseen. Disponentin harjaantunut silmä tunnisti kyllä Vagabond-Vavanqo 12 -vakoilusatelliitin sellaisen nähdessään. Se oli pakko saada.
Pitkällisten neuvottelujen jälkeen artefakti vaihtoi omistajaa suolaiseen 720 euron hintaan. Uusi omistaja teki ensitöikseen tuosta neuvostoteknologian helmestä lampun.
Niin kuin kaikesta.
August 6, 1979 In the Coronation Street Series, in 1934, Gail and Bert joined forces to bring Ivy and Brian together, the Boom Town Rats whined about days of the week, and the late Kekkonen still had all the Inuits in the iglu.
Of course there was some sort of trouble and strife in the world, but our bird nest of a peace was broke fifteen over two in the afternoon, when the administrative people in Mynämäki’s Karjala were startled by a whispering whistle and a loud voice that is still remembered as the big flatus today.
Meanwhile, in the center of the municipality, the students of the Lauri school returned to their class from a well-earned recess and were exited about an unknown object flying over the school. It had plunged hard at somewhere in the direction of Vihtamäki and whistled angrily as it flew. Later, more eyewitnesses emerged: taxi driver Jouni ”Animal” Teerisalo Uhlu of Mietoinen and the economics student Gunilla Wikstedt-Mäsälä, who at that time was still playing sähly at the regional level.
From the Satakunta side, complaints were made about clay-like rain from the south and claims for replacing the costs of cleaning the wall and window surfaces of residential and financial buildings and lost working hours were made.
On Wednesday, October 8, 1979, the Wirmoset magazine reported on the incident. An article written by editor-in-chief Paapo J. Alamaunun interviewed eyewitnesses and provided estimates of the nature of the object; whether it was a weather observation ball, a meteorite, a Ball lightning or perhaps an extraterrestrial vehicle. It was not written about in Turun Sanomat nor Satakunnan Kansa.
On Thursday, October 9, 1979, a group of 11 to 13 men arrived with the three white SAAB 900 cars, some of whom, according to their dealers, did not speak Finnish at all. For the next two weeks, there are numerous observations of men on the forest roads and field litters in the northern part of the municipality, carrying out measurements and taking pictures.
As men were thought to be looking for a fallen object, it was concluded that it was something worthwhile and the villagers decided to set up search parties to find a crap before SAAB men.
On Tuesday, October 23, 1979, the strange language speaking men left the community as secretly as they had arrived there.
Municipal private search parties continued their activities until the arrival of snow. In the spring, most of the attendees had already given up and thought the foreigners had taken the treasure with them last fall.
…
In 2007, the farmer Matti A. Suvakki ( name changed ) from Piippola of Mynämäki
(name changed) found in a ditch a highly oxidized metal ball, which he thought was the mystery object that had plagued the community 28 years earlier. As it was once a matter of interest to the Soviets, Matti A. Suvakki (name changed) decided to deliver his discovery to the Hirvensalo office of The Finnish Secret Service.
However, the authorities were not excited about the discovery and denied knowing anything about the events of 1979 in any place.
At the parking lot of the Hirvensalo office, incidentally, the disputed dispenser Petri Ruusunen drew attention to the object that disappointed the farmer Matti A. Suvak (name changed) was carrying. The disponent’s trained eye immediately recognized the object as a Vagabond-Vavanqo 12 spy satellite . He had to have it.
After lengthy negotiations, the artefact changed hands for a salty price of 720 euros. The new owner turned the jewel of Soviet technology in to a lamp.
As always.
6 augusti 1979 I Coronation Street Series, 1934, förenade Gail och Bert krafter för att föra Ivy och Brian tillsammans, Boom Town Rats klagade om dagar i veckan, och den sena Kekkonen hade fortfarande alla Inuits i iglu.
Självklart fanns det något slags besvär och strid i världen, men vår fågelnäste av en fred bröt femton över två på eftermiddagen, då förvaltningen i Mynämäki’s Karjala skakades av en viskande visselpipa och en hög röst som är minns fortfarande som den stora flatusen idag.
Samtidigt återvände elever i Lauri skolan till sin klass från en välförtjänt recess och befann sig i ett okänt föremål som flyger över skolan. Det hade tappat hårt någonstans i riktning mot Vihtamäki och visslade illa när det flög. Senare kom fler ögonvittnen fram: taxichaufför Jouni ”Animal” Teerisalo från Uhlu, Mietoinen och ekonomistudenten Gunilla Wikstedt-Mäsälä, som vid den tiden fortfarande spelade sähly på regional nivå.
Från Satakunta-sidan gjordes klagomål om leraliknande regn från söder och påståenden om att ersätta kostnaderna för rengöring av vägg- och fönsterytor av bostads- och finansbyggnader och förlorade arbetstider.
På onsdagen den 8 oktober 1979 rapporterade Wirmoset-tidningen om händelsen. En artikel som skrivits av redaktörens chef Paapo J. Alamaunu intervjuade ögonvittnen och gav uppskattningar av objektets karaktär. om det var en väderobservationsboll, en meteorit, en boll blixt eller ett utomjordiskt fordon. Det var inte skrivet om i Turun Sanomat eller Satakunnan Kansa.
På torsdagen den 9 oktober 1979 kom en grupp med 11 till 13 män med de tre vita SAAB 900 bilarna, av vilka vissa enligt sina återförsäljare inte alls pratade finska. Under de närmaste två veckorna finns det många observationer av män på skogsvägarna och fältkullarna i norra delen av kommunen, som utför mätningar och tar bilder.
När man trodde att man letade efter ett fallet objekt, drogs slutsatsen att det var något som var värt och byborna bestämde sig för att inrätta sökande för att hitta en skit före SAAB-männen.
Tisdagen den 23 oktober 1979 lämnade de konstiga språket talande männen samhället så hemligt som de hade kommit dit.
Kommunala privata sökfester fortsatte sin verksamhet fram till snöets ankomst. På våren hade de flesta deltagarna redan gett upp och trodde att utlänningarna hade tagit skatten med dempå hösten.
…
År 2007 blev bonden Matti A. Suvakki (namn ändrad) från Piippola av Mynämäki
(nam nändrat) som hittades i en grus en högoxiderad metallboll, som han tyckte var det mysterieobjekt som hade plågat samhället 28 år tidigare. Som det en gång var ett intresse för sovjeterna, beslutade Matti A. Suvakki (namnändring) att leverera sin upptäckt till Hirvensalo-kontoret för Finlands hemliga tjänst.
Myndigheterna var dock inte glada över upptäckten och nekade att veta något om händelserna 1979 på något ställe.
På parkeringen på Hirvensalo-kontoret uppmärksammade den omtvistade dispensern Petri Ruusunen uppmärksamheten på det föremål som besvikna bonden Matti A. Suvak (namnändring) var med. Mottagarens utbildade öga genkände genast objektet som en Vagabond-Vavanqo 12 spionatellit. Han var tvungen att få det.
Efter långa förhandlingar bytte artefakten händer till ett saltigt pris av 720 euro. Den nya ägaren förvandlade juvelen av sovjetisk teknik till en lampa.
Som alltid.