• Pargas Svenska Gymnasium -28
• Berufliches Schulzentrum Alois Senefelder -33
• valantehnyt yksityinen tutkija
• Suomen änkyttäjien yhdistys ry:n jäsen
s. 11.11.1911 Pjukala — k. 12.12.1953 Tumbler Ridge, British Columbia
Rauno “Road Rane” Ahonen toimi Suomen Huudi-museon palkkaamana esinehankintavastaavana vuosina 1947 – 1952. Ahonen hankki museon kokoelmiin useita sen tärkeimmistä tähtitieteellisistä ja -taiteellisista esineistä sekä kartutti museon arkistoa noin seitsemällä hyllymetrillä, joka oli siihenastinen ennätys.
Ahonen erotettiin toimestaan ensin määräajaksi ja tuomion julistamisen jälkeen lopullisesti vuoden 1952 Suuren Inventaarion yhteydessä. Ahosta syytettiin muun muassa tekijänoikeusrikkomuksesta, asianomistajarikoksesta sekä lievästä pahoinpitelystä. Hänet kuitenkin tuomittiin syyntakeettomuudesta ja hänelle langetettiin kahden kuukauden ehdollisen vankeustuomion lisäksi henkilöön käyvä tarkastus ja kotietsintä.
Myöhempi huudi-historiallinen tutkimus on osoittanut Ahosta koskeneet syytteet perättömiksi. Suomen gudumetrinen seura pahoittelee Ahoselle aiheutettua vaivaa ja lahjoittaa hyvän tahdon eleenä hänen nimissään 1972 euroa vainajan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.
Rauno Ahosen Länsi-Turunmaan Pjukalassa sijaitsevan syntymäkodin seinään kiinnitettiin 16.6.2011 hänen elämäntyötään kunnioittava Jaakko Antero Muka-Paasilinnakkeen suunnittelema ja Suomen Huudi-museon sekä Kansainvälisen Huudikeskuksen johdon kustantama kallis pronssinen muistolaatta. Muistolaatta kiinnitettiin seinään ruuveilla.
s. 15.10.1844 Kristiansand — k. 25.8.1900 New Haven, Connecticut
Öjvind ja Hjördis Oggin esikoinen näki päivänvalon ensi kerran Oksøy-saaren kaksitoistavuotiaassa majakassa. Odd Olaviksi ristitty punakka potra poikalapsi painoi syntyessään 6,4 kilogrammaa ja oli ensimmäinen vuorineuvoksena syntynyt norjalainen.
Odd valmistui høgskole i Stavanger for ingeniørutdanning -oppilaitoksen vuosikurssin 1878 priimuksena. Insinöörin papereilla ei kuitenkaan seitsemänkymmentäluvun laman runtelemassa Länsi-Adgerissa koulutusta vastaavaa työtä edes ahkeralla ja reippaalle löytynyt. Tehtyään kaksi ja puoli vuotta lomasijaisuuksia Christianssands Bryggeri -panimossa kyllästyi nuorukainen personaaliunionin tukahduttavaan henkiseen ilmastoon ja muutti verevän Ormfrid-nuorikkonsa kanssa Suomen suurruhtinaskuntaan Panelian kaupungiin.
Panelia tarjosi otolliset puitteet yritystoiminnalle ja pian yritteliään ja toimeliaan maahanmuuttajan pieni metallituotteiden valmistukseen ja korjaukseen erikoistunut Teknik Svopada -konepaja oli Satakunnan suurin työllistäjä ja pohjoismaiden johtava pystypolarisoivien tähystyslasien valmistaja. Kukkea Ormfrid-rouva pyöritti menestyvää kähertämöä Kauttuan keskustassa ja pariskunnan viehättävät lapset näkyivät mutta eivät kuuluneet. Huhtikuussa 1888 Teknik Svopada osakeyhtiön ja tukholmalaisen 4N aktiebolagin yritysfuusiossa syntyneellä Svopada-konsernilla oli parhaimmillaan 153 toimipistettä kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuunottamatta ja Ogg perheineen kirjaimellisesti kylpi yltäkylläisyydessä*.
Vuorineuvos tunnettiin innokkaana tilkkutöiden harrastajana ja vakaumuksellisena katopailmiöntodistajana.
Odd Olav Ogg menehtyi elokuussa 1900 yhdistetyllä loma- ja liikematkalla New Haveninissa koemaistessaan voikauppias Louis Lassen valmistanmaa frankfurt am mainer -pikaruokauutuutta.
Vuorineuvos Odd Olav Oggin seuraajaksi Svopada-konsernin johtoon valittiin asessori Sven-Stencil Björksocker Taalainmaan Hedemorasta.
*Abundantia, ylellinen tuontikylpyvesi Plovdivin alueelta.
raudanlujaa päättäväisyytä ja silmää yksityiskohdille.
s. 11.12.1962 Kiukainen —
Kansainvälisen Huudikeskuksen disponentti ja Suomen Huudi-museon
vt. kuraattori Petri Ruusunen ehtii kitaransoiton ja omakotitarveviljelyn
lisäksi tehdä myös kunniallista päivätyötä kultaseppänä.
Tämän “Hirvensalon Bukka Whiten” mainio työpaikka on nimeltään
KultaSarvi ja se sijaisee mitä oivallisimmalla paikalla Suomen Turussa,
Humalistonkatu kahdessatoista. Voit myös tutustua yrityksen erinomaisiin
tuotteisiin ja erinomaisempaan palvelutarjontaan internetissä osoitteessa
www.kultasarvi.fi.
s. 12.12.1555 Jiellevárri – k. 12.12.1666 Flugplatz Ingolstadt-Manching
Kjellfrid oli alkuaan Utsjoen saamelaisia eli skrithifinnejä kuten Olaus Magnus (Svinefot) heitä leikkisästi kutsui. Kjellfrid tuli Ingolstadtiin Pohjoisen Leijonan, Kustaa II Aadolfin jälkijoukoissa kolmikymmenvuotisen sodan loppuvaiheilla, tykästyi paikalliseen ruokakulttuuriin (Schweinebraten) ja päätti jäädä sinne asumaan tuoreen sulhonsa, Soliman Schwedenschimmelin Pettenhofenin kaksioon.
s. 1.2.1749 Ingolstadt – k. 3.4.1831 Stralsund
Nils Aslak Weishaupt oli saksalainen kirkko-oikeuden ylioppilas, joka tunnetaan Pommerin Ittuminatin perustajana. Nils Aslak Weishaupt oli Adam Weishauptin nuorempi velipuoli.
Nils-Aslak Weishaupt tunnettiin Ingolstadtin yliopiston tanssiaisissa ja myöhemmin Skyrgámureissa erinomaisena supliikkimiehenä ja parkettien partaveitsenä. Hänen lempivärinsä tiedettiin olleen teal.
Nils-Aslak Weishaupt löydettiin Dänholmin yksiöstään tukehtuneena kaulukseensa. Tapauksen johdosta suoritettiin poliisitutkinta, mutta mitään rikokseen viittaavaa ei tutkinnassa löytynyt.
Björksocker, Sven-Stencil
s. 15.10.1874 Hedemor — k. 25.8.1930 Tukholma
Management by perkele. Minä vedänkin vaihteen kakkoselle.
Vaikka Hedemora, tuo Taalainmaan vanhin ja kolmanneksi kaunein kaupunki, tunnetaan meillä parhaiten Hillevi Martinpellon ponnahduslautana maailmanmaineeseen on sen lapsista syvimmän arven suomalaiseen taloustantereeseen jättänyt aimo asessori Björksocker.
Pikku Sven-Stencil syntyi lokakuun kolmannen hernekeittopäivän aamuna armon vuonna 1874. Synnytyksen suoritti protagonistimme äiti Lexibelle A. Björksocker makuuhuoneessaan Långgatan ja Gussarvsgatan -katujen kulmassa sijaitsevan vanhan apteekin ullakkohuoneistossa, jota vuokrasi Sten Björksocker, nuoren soturimme äidin aviomies, työnantajaltaan rahaa vastaan.
Nuoripari toivoi esikoisestaan toimitusjohtajaa ja olikin iloissaan, kun oppivelvollisuusiän saavuttanut vetreä vesseli pääsi jo ensimmäisellä yrityksellä perinteiden kyllästämään vanhaan Vasaskolan-kouluun, joka tuolloin sijaitsi Braxen-korttelissa, samoin kuten sen seuraajaksi valkoiseksi maalatusta tiilestä rakennettu kansallisromanttinen silmänsurukin.
Vuonna 1892 luokkansa priimuksen parhaana kaverina valmistunut päähenkilömme hakeutui niin sanottuihin oikeisiin töihin Hedemoran Hedemora gjuteri -valimoon ja kohosi nopeasti kerrossiivoojasta ensin vanhemmaksi työnjohtajaksi ja myöhemmin vastaavaksi talouspäälliköksi.
Vuosisadan vaihteessa alkoi asessorimme kuitenkin jo olla kohtalaisen urautunut vyörytyserien pyörittelyyn ja kuin salama kirkkaalta taivaalta tullut työtarjous Svopadakonsernin toimitusjohtajaksi oli enemmän kuin tervetullut.
Ensitöikseen vuorineuvos Odd Olav Ogg -vainaan isoissa saappaissa hän teki SWAT-analyysin, vaihtoi konsernin keskijohdon luottomiehiinsä, harmonisoi palkkauksen ja sulki konsernin Neuchâtel-kantonin absinttitislaamon lopullisesti.
Björksockerin valtakaudella konserni laajensi toimialaansa erityisesti mekaaniseen tajunnanlaajentamisteknologiaan, 1-, 2-, 3-, 4- ja 5-pyöräisiin maa-, ilma- ja merikulkuneuvoihin sekä huudikaasuttimiin.
Sven-Stencil johti yritysrypästä vuoroviikoin Kööpenhaminan pää- ja Kiukaisten sivukonttorista. Hän oli kunnioitettu mikromanageri ja hänen ainoaksi heikkoudekseen mainittiin kyvyttömyys ennakoida maailmanpoliittisia muutoksia.
Asessori menehtyi henkilökohtaisista syistä kunnioitettavassa 55-vuoden iässä Tukholmassa naimattomana ja lapsettomana; mittava jäämistö jaettiin Evangeliska Fosterlandsstiftelsen -säätiön ja Ågrenska Vänskapsföreningen -yhdistyksen kesken suhteessa 30 ja 70.
Björksockerin seuraajaksi konsernin johtoon valittiin FM Risto Juhani Roininen Kihniöstä..