Näennäisyyden erottaja

À LA RECHERCHE DU TEMPS PERDU

Tohtori Peter Ossian Gudu mainitsi vuoden 1922 väitöskirjassaan (Umfangsgeschwindigkeit in Bezug auf Hud Zusammenhalt; Zweiter Teil) tohtori M. Babtiste Väänäsen onnistuneen erottamaan ilmakehässä olevat fyysiset aineellistumat mielikuvituksen tuottamista harhanäyistä ja kuvitelmista suunnittelemallaan ja sekatyömies Poika-Kalervo von Bülowin Panelian verstaallaan rakentamalla mittauslaitteella. Väänäseltä itseltään ei löydy laitteesta, sen käytöstä ja mahdollisista mittaustuloksista mitään kirjallista materiaalia ja von Bülowilta löytyy asiaa koskien vain laskukopiot ”Näiniline Separator 1” ja ”ManGen 3” -laitteiden toimituksesta Kiukaisten eteläiselle rautatieasemalle helmikuun 30. päivänä 1919.

Vuonna 1947 perustettu Suomen Huudi-museo ryhtyi ensitöikseen toimenpiteisiin tri Gudun mainitseman laitteen löytämiseksi ja hankkimiseksi museon kokoelmiin. Skandinaviska Hud-institutet tuki tätä ”Lasten Ristiretkeksi” ristimäänsä hanketta palkkaamalla silloin jo kuuluisuutta saavuttaneen tutkijan, Rauno ”Road Rane” Ahosen museon esinehankintavastaavaksi. Ahonen joutui kuitenkin vuoden 1952 Suuren Inventaarion jälkeen myöntämään, ettei edellä mainittua laitetta mahdollisesti koskaan löydetä, eikä sitä pystytä piirustusten ja muun kirjallisen materiaalin puuttuessa rekonstruoimaan. Ahonen väitti oikeudenkäyntiä seuranneissa kuulusteluissa, että Huhdan nimismies olisi aikanaan valtioneuvoston käskystä tahallisesti hävittänyt laitteen ja takavarikoinut laitetta koskevat muistiinpanot sekä piirustukset. Jo kaksikymmentäkolme vuotta aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt nimismies kiisti olleensa osallinen vuoden 1919 tapahtumiin ja nimitteli Ahosta alatyyliin varkaaksi ja tyhjännaurajaksi.

Viisikymmentäluvulla Näiniline Separatorista puhuttiin huuditutkijoiden keskuudessa jo samaan sävyyn kuin Kalevalan Sammosta ja sille naureskeltiin saunailloissa. Tämän vuoden kesäkuun alussa aloitettujen yhdystietä 2170 koskevien oikaisu- ja levennystöiden yhteydessä löytyi kuitenkin jotain, joka ”mullisti mun maailmain” ja puhdisti tutkija Ahosen maineen postuumisti.

Suomen muinaismuistoyhdistyksen suorittaman interpretatiivisen eli postprosessualistisen tutkimuksen jälkeen tierakentajien löytämät laitteet luovutettiin Suomen Huudi-museolle tutkittavaksi, kunnostettavaksi ja näytteillepantavaksi.

LE TEMPS RETROUVÉ
Laitteita on kaksi: Näiniline Separator eli Näennäisyyden Erottaja ja toinen, jota kutsutaan Manuaaliseksi Generaattoriksi eli Penaksi.
Näennäisyyden Erottajan avulla on todennäköisesti erotettu ilmakehässä olevat fyysiset aineellistumat mielikuvituksen tuottamista harhanäyistä ja kuvitelmista. Tästä syystä esim. korosmonyymit ja katopailmiöntodistajat ovat aina himoinneet laitetta.

Huudi-instituutin asettama tutkijalautakunta on raportoinut Näennäisyyden Erottajan rakennetta ja toimintaa koskevista tutkimuksista seuraavasti:

I. Näennäisyyden Erottajan kymmenestä kaksipuolisesta elementistä muodostuvan taivaspeilikön avulla voidaan analysoida laajaa sektorialuetta, sillä peiliakselien kaarisäteisyys on 932 millimetriä. Lineaarisesti kääntyvät peilipuoliskot mahdollistavat valon ja havainnon tarkan kohdistumisen ferrolasista hiottuun peruskollektorilinssiin.

II. Taivaspeilikön kaarisäteisyys minimoi epätarkkuustekijät, sillä tarkkailtavana oleva kohde on aina kosmisessa liiketilassa. Tietyt aerobiologiset seikat kuten siitepölyt, otsoonit, usva, ilmakehän jyrkät lämpöjakaumat ym. voivat aiheuttaa minimaalista tulostushäirintää. Laitteen peilikköosuus on erittäin tarkkaa käsityötä ja todennäköisesti valmistettu TEKNIK SVOPADA -yhtiössä.

III. Peilipuoliskoja yhdistävässä kulmanivelessä on merkintä: C. KAISER mikä viittaa kuitenkin germaaniseen alkuperään.

IV. Kun taivaspeilikön jokainen erillinen peili on säädetty kohdistamaan tuleva valo peruskollektorilinssiin, jatkaa valo kulkuaan kohti optista diodikenttää. Se aikaan saadaan kaksoiskvartsikiteellä, johon luodaan pietsosähköinen värähtely ulkopuolisen sähkögeneraattorin avulla.

V. Molempiin kiteisiin sijoitetut elektrodit eivät ole kohtisuorassa polarisointiakseliin nähden, vaan tarkassa suhteessa ko. preferenssisuuntaan. Värähtelykentän ollessa tiheimmillään on todennäköisesti tarvittu säteilysuojavarustusta purkautuvien mikrofotonisuihkujen takia.
Ylikuumenemiselta on vältytty tekemällä runko nelisäikeiseksi ja vapaavärähteleväksi erikoislejeeringistä (MS = Zn + Cu + Ni + Pe + Ti).

VI. Optisen diodikentän jälkeisessä reaalitasokuvastimessa, joka absorboi kosmisen säteilyn, tapahtuu ionisaation aiheuttama pinnan ”virittäytyminen”. Tämä tapahtuu saturaatioasteen kohottua tiettyyn tasoon. Kokenut laitteen käyttäjä voi reaalitasokuvastimessa olevasta heijastimosta päätellä onko analyysissä oleva kohde fyysinen aineellistuma.

Huudi-instituutin asettama tutkijalautakunta on luvannut tiedottaa tutkimuksistaan, jos jotain käänteentekevää tapahtuu, tai ainakin vuoden 2012 vuosikertomuksen yhteydessä.

Voi tätä jännitystä!

KUUSI PÄÄELEMENTTIÄ

MANUAALINEN GENERAATTORI

Manuaalisen Generaattorin käyttö vaatii tarkkakäyttöistä käden liikettä, etteivät jännite-erot ole liian poikkeavia. Vrt. Rotaatiospektofotometrin kampi ja sen pyöritys. Piidioksidikiteeseen, SiO2, johdettu vaihtojännite saa aikaan noin 33000 hertsin värähtely­taajuuden. Kaksoiskvartsikiteen ansiosta tuotetaan kaksi erillistä värähtelykenttää, jotka yhtyessään synnyttävät harvinaislaatuisen optisen sähkömagneettisen värähtelykentän.

Lisätietoa muista aiheista: Wikipedia