Henkilögalleria

Ahonen, Rauno Antero
s. 11.11.1911 Pjukala — k. 12.12.1953 Tumbler Ridge, British Columbia

Rauno “Road Rane” Ahonen toimi Suomen Huudi-museon palkkaamana esinehankintavastaavana vuosina 1947 – 1952. Ahonen hankki museon kokoelmiin useita sen tärkeimmistä tähtitieteellisistä ja -taiteellisista esineistä sekä kartutti museon arkistoa noin seitsemällä hyllymetrillä, joka oli siihenastinen ennätys.

Ahonen erotettiin toimestaan ensin määräajaksi ja tuomion julistamisen jälkeen lopullisesti vuoden 1952 Suuren Inventaarion yhteydessä. Ahosta syytettiin muun muassa tekijänoikeusrikkomuksesta, asianomistajarikoksesta sekä lievästä pahoinpitelystä. Hänet kuitenkin tuomittiin syyntakeettomuudesta ja hänelle langetettiin kahden kuukauden ehdollisen vankeustuomion lisäksi henkilöön käyvä tarkastus ja kotietsintä.

Myöhempi huudi-historiallinen tutkimus on osoittanut Ahosta koskeneet syytteet perättömiksi. Suomen gudumetrinen seura pahoittelee Ahoselle aiheutettua vaivaa ja lahjoittaa hyvän tahdon eleenä hänen nimissään 1972 euroa vainajan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

Rauno Ahosen Länsi-Turunmaan Pjukalassa sijaitsevan syntymäkodin seinään kiinnitettiin 16.6.2011 hänen elämäntyötään kunnioittava Jaakko Antero Muka-Paasilinnakkeen suunnittelema ja Suomen Huudi-museon sekä Kansainvälisen Huudikeskuksen johdon kustantama kallis pronssinen muistolaatta. Muistolaatta kiinnitettiin seinään ruuveilla.

Aivot.jpg

Rauno “Road Rane” Ahonen
• Pargas Svenska Gymnasium -28
• Berufliches Schulzentrum Alois Senefelder -33
• valantehnyt yksityinen tutkija
• Suomen änkyttäjien yhdistys ry:n jäsen


Ogg, Odd Olav
s. 15.10.1844 Kristiansand — k. 25.8.1900 New Haven, Connecticut

Öjvind ja Hjördis Oggin esikoinen näki päivänvalon ensi kerran Oksøy-saaren kaksitoistavuotiaassa majakassa. Odd Olaviksi ristitty punakka potra poikalapsi painoi syntyessään 6,4 kilogrammaa ja oli ensimmäinen vuorineuvoksena syntynyt norjalainen.

Odd valmistui høgskole i Stavanger for ingeniørutdanning -oppilaitoksen vuosikurssin 1878 priimuksena. Insinöörin papereilla ei kuitenkaan seitsemänkymmentäluvun laman runtelemassa Länsi-Adgerissa koulutusta vastaavaa työtä edes ahkeralla ja reippaalle löytynyt. Tehtyään kaksi ja puoli vuotta lomasijaisuuksia Christianssands Bryggeri -panimossa kyllästyi nuorukainen personaaliunionin tukahduttavaan henkiseen ilmastoon ja muutti verevän Ormfrid-nuorikkonsa kanssa Suomen suurruhtinaskuntaan Panelian kaupungiin.

Panelia tarjosi otolliset puitteet yritystoiminnalle ja pian yritteliään ja toimeliaan maahanmuuttajan pieni metallituotteiden valmistukseen ja korjaukseen erikoistunut Teknik Svopada -konepaja oli Satakunnan suurin työllistäjä ja pohjoismaiden johtava pystypolarisoivien tähystyslasien valmistaja. Kukkea Ormfrid-rouva pyöritti menestyvää kähertämöä Kauttuan keskustassa ja pariskunnan viehättävät lapset näkyivät mutta eivät kuuluneet. Huhtikuussa 1888 Teknik Svopada osakeyhtiön ja tukholmalaisen 4N aktiebolagin yritysfuusiossa syntyneellä Svopada-konsernilla oli parhaimmillaan 153 toimipistettä kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuunottamatta ja Ogg perheineen kirjaimellisesti kylpi yltäkylläisyydessä*.

Vuorineuvos tunnettiin innokkaana tilkkutöiden harrastajana ja vakaumuksellisena katopailmiöntodistajana.

Odd Olav Ogg menehtyi elokuussa 1900 yhdistetyllä loma- ja liikematkalla New Haveninissa koemaistessaan voikauppias Louis Lassen valmistanmaa frankfurt am mainer -pikaruokauutuutta.

Vuorineuvos Odd Olav Oggin seuraajaksi Svopada-konsernin johtoon valittiin asessori Sven-Stencil Björksocker Taalainmaan Hedemorasta.

*Abundantia, ylellinen tuontikylpyvesi Plovdivin alueelta.

kuvateksti

Vuorineuvos Odd Olav “Turska” Ogg pikkutakissaan, joka on asusteena epävirallisempi kuin puku, mutta neuletta muodollisempi. Se sopii monissa tapauksissa työvaatteeksi, mutta myös rennompiin juhliin.


Ruusunen, Petri
s. 11.12.1962 Kiukainen —

Kansainvälisen Huudikeskuksen disponentti ja Suomen Huudi-museon
vt. kuraattori Petri Ruusunen ehtii kitaransoiton ja omakotitarveviljelyn
lisäksi tehdä myös kunniallista päivätyötä kultaseppänä.
Tämän “Hirvensalon Bukka Whiten” mainio työpaikka on nimeltään
KultaSarvi ja se sijaisee mitä oivallisimmalla paikalla Suomen Turussa,
Humalistonkatu kahdessatoista. Voit myös tutustua yrityksen erinomaisiin
tuotteisiin ja erinomaisempaan palvelutarjontaan internetissä osoitteessa
www.kultasarvi.fi.

Käsityönä valmistettu tarkkuushulavanne vaatii tekijältään raudanlujaa päättäväisyytä ja silmää yksityiskohdille.


Skum, Kjellfrid os. Bongo
s. 12.12.1555 Jiellevárri – k. 12.12.1666 Flugplatz Ingolstadt-Manching
Kjellfrid oli alkuaan Utsjoen saamelaisia eli skrithifinnejä kuten Olaus Magnus (Svinefot) heitä leikkisästi kutsui. Kjellfrid tuli Ingolstadtiin Pohjoisen Leijonan, Kustaa II Aadolfin jälkijoukoissa kolmikymmenvuotisen sodan loppuvaiheilla, tykästyi paikalliseen ruokakulttuuriin (Schweinebraten) ja päätti jäädä sinne asumaan tuoreen sulhonsa, Soliman Schwedenschimmelin Pettenhofenin kaksioon.
Varhaisin tunnettu kuva Kjellfrid Skum -rouvasta arkiaskareissaan.

Varhaisin tunnettu kuva Kjellfrid Skum -rouvasta arkiaskareissaan.


Weishaupt, Nils-Aslak
s. 1.2.1749 Ingolstadt – k. 3.4.1831 Stralsund

Nils Aslak Weishaupt oli saksalainen kirkko-oikeuden ylioppilas, joka tunnetaan Pommerin Ittuminatin perustajana. Nils Aslak Weishaupt oli Adam Weishauptin nuorempi velipuoli.

Nils-Aslak Weishaupt tunnettiin Ingolstadtin yliopiston tanssiaisissa ja myöhemmin Skyrgámureissa erinomaisena supliikkimiehenä ja parkettien partaveitsenä. Hänen lempivärinsä tiedettiin olleen teal.

Nils-Aslak Weishaupt löydettiin Dänholmin yksiöstään tukehtuneena kaulukseensa. Tapauksen johdosta suoritettiin poliisitutkinta, mutta mitään rikokseen viittaavaa ei tutkinnassa löytynyt.

Nils Aslak Weishaupt

Gustav Argentén kaiverrus Gustav Airainin Nils Aslak Weishauptia esittävästä veistoksesta.